Viikonloppu vierähti hikisissä tunnelmissa Oulun Kuusisaaressa, Qstock-festareilla. Hillittömät rusketusrajat selässäni ja kipeät kantapohjat muistuttavat siitä, että hellekeli+festarit on yhdistelmä, joka tuottaa extreme-elämyksiä. Kun on kelejä, niin täytyy harrastaa fiilistelyä, pussikaljottelua, roskaamista, öykkäröintiä ja isottelua. Itse pysyttelin ensimmäisessä ja vähän ehkä siinä toisessakin. Ja roskan määrästä saa Qstock-tiimi syyttää itseään, sillä roskisten pursutessa yli ei ole paljoa tehtävissä.

Aknestik sai yleisöltä valtavat suosionosoitukset, ja oli minun suosikkini. Yksinkertaiset, perisuomalaiset ja kauniit kesäbiisit hellesäässä saivat allekirjoittaneessa aikaan jopa kyyneleitä. "La-la-la-la-la-Laurelinella on tuolla taivaalla muita hommia" -huudatus iski tähän tyttöön tylymmin kuin ehkä keneenkään muuhun yleisössä. Siinä on bändi, joka osaa ottaa yleisönsä.

Jos nyt jatketaan paremmuusjärjestyksessä, niin rankkaisin kakkoseksi paikallisen Random Mulletin, joka sekin lavashowllaan villitsi festarikansaa. Kahden kovin erilaisen solistin battle-tyyppinen laulanta yhdistettynä onnistuneeseen livesoitantaan ansaitsee kiitokset ja kumarrukset. Kyllä Oulusa osataan.

Kolmas onkin paha, koska nelossijahan on luusereille. Hmm. Kyllä se Kotiteollisuus pesi Within Temptationin - eiväthän ne tosin samassa sarjassa painikaan. Olisin kaivannut tosin enemmän tutumpia biisejä, mutta kokonaisuutena Kotskan setti oli varsin mielenkiintoinen. Ei välttämättä yleisön kannalta paras, mutta ehdottomasti mielenkiintoinen!

Within Temptationista sen verran, että ulinaääni-Sharonille menee ehdottomasti festarin "Kovin emäntä" -titteli ja kunniakirjat päälle. Oli nimittäin naisessa semmoista voimaa, että pienimpiä poikia pelotti. Tukkakin heilui, mikä oli miellyttävää vastapainoa käsillä leikkimiselle. Bändin musiikissa on vain se heikko puoli, että se tuppaa olemaan sitä puuduttavampaa mitä pidemmälle keikka etenee.

Manic Streetille kunniamaininta onnistuneista biisivalinnoista ja toimivasta livesoundista. Väsymys ja väenpaljous tosin veivät kotiin ennen aikojaan. Tänä vuonna kunniamainintoja saivat myös seuraavat bändit:
  • Mokoma - paras orastavan paniikkikohtauksen aiheuttaja
  • Amorphis - parhaiten onnistuneet huonot biisivalinnat
  • PMMP - paras "no voi kai tän jättää väliin" -keikka
  • Scandinavian Music Group - parasta pussikaljamusiikkia
  • Sturm und Drang - paras "kuulee jo kauas festarialueen ulkopuolellekin, että ne on teinejä" -bändi
  • Diablo - paras mitäänsanomaton keikka
Jos joku jäi mainitsematta, niin se oli sitten huono vissiin muuten vaan.